Viimeinen niitti!

Tänä keväänä mä oon täysin hurahtanu niitteihin. Tuntuu ettei tossa eteisen rekissä roiku enää _mitään_ mustaa/nahkeaa/rokkaavaa jota en ois vähän muokannut noilla niiteillä. Välillä tulee sellanen wait, what?-fiilis, että onko tää nyt oikeesti enää millään lailla päheen näköstä tai ennen kaikkea tervettä. Sellaset ohikiitävät hetket eskaloituu siten, että mä istun sohvalla ja revin raivoissani niittejä irti farkkuliiveistä ja jakuista. Ja joo, just niistä mihin oon edellisenä (tai jopa samana) iltana käyttäny tunteja ommellen niitä niitinperkeleitä kiinni.

Tää kaikki alko oikeestaan siitä, kun mä tossa joulun alla selailin asosta ja törmäsin aina vaan uudelleen biker-takkeihin joita oli bruisattu niiteillä. Ne oli niin mäheitä, mutta voin kertoo, niin oli ne hinnatkin nousseet suhteella euro per niitti. No sit ku mä elän tällä carpe diem recycle or die-periaatteella (lue: opiskelija menee aina sieltä missä euron kurssi on matalin) ni mä päätin et hei, wadap, mähän ostan kasan noita niittejä ja ompelen omin kätösin ne viime keväänä ostettuun bikeriin kii. No siinä meni sit tavallaan koko ilta mut mä ainakin tykkään lopputuloksesta. Siinä se on, koko komeudessaan.

       

               

Kaveri sano et "Hei mitäs helvettiä, toihan on ihan kasarirätti" johon mä ajattelin et turpakiitääontheshit.  Pari viikkoa sitten huomasin et erään uniikkiliikkeen (h&m) henkarit roikku pullollaan lähes samaan tyyliin tehtyjä bikereita, sekä mustana että valkosena. Mä voisin ottaa krediitit siitä et oon trendsetteri ja nää suunnittelijat on vaan nähneet mut kadulla toi rotsi niskassa. Mut todennäköisyydet on alun alkaenkin siihen minimaaliset ku noi mallistot nyt suunnitellaan jotai vuotta etukäteen ja ne todennäköisyydet heikkeni miinuksen puolelle Suomen tammikuisen keskilämpötilan tuntumiin koska eihän tolla tarkene vielä_kään_ ulkona.

Mut toi takki on joku superkäytännöllisin tyylillisesti. Sen voi klassisen bikerin tapaan yhdistää minkä kanssa vaan. Mekoista farkkuihin, farkkupaidoista pitsitoppeihin, pulsupipoista merikarhuhattuun. Ja tästä rakentuu upea aasinsilta nyt sitte seuraavaan kevätsuokkariin, meinaan isoveljeltä joululahjaksi saatuun Brixtonin Fiddleriin.

Innostusta tähän hattuun latisti vähän se, et ku pää on ku sputnikki, eikä lääkäritkään sille mitään mahda, on kaikki hatut mulle automaattisesti liian pieniä. Ja niin on tääkin. Jos sen vetää kunnolla päähän, nousee hiukset dorkasti korvien yläpuolelta siiviks ja päätä kiristää niin että kuola vuotaa kyynelkanavista. Mut mä oon päättänyt et mä käytän tota hattua ja pistän tän hartioiden väliin nakutetun hatuvenytysvehkeen powerit kaakkoon ni ehkä toi on kesään mennessä jo aika passeli tai ees lähelle sitä. Silläkin sivuvaikutuksella et syksyllä mun pää on päärynän mallinen.

Nyt ku ollaan käyty tää niittibikeri ja Fiddleri läpi ni mä pistän tähän vielä kuvan mun kevään lempparinilkkureista, nahkasista Bullboxerin tosi hyvin jalkaan istuvista nappisuorituksista. Näissä on tukeva seittämän sentin korko ja malli on ku mun jalalle luotu. Käyttö on jääny vielä vähän vähälle, vaikka noi jo marraskuussa ostin. Niissä on meinaan aika suolasen liukas pohja eikä sovellu tän hetkisille kaduille lainkaan jos haluu pitää häntäluunsa yhessä osassa ja  pakaroiden selluliittit nätisti rivissä. Myönnettäköön myös, että mulla kun tota pituutta on metrikaheksankyt ja pää hakkaa balleriinatkin jalassa kattoa, on mun itsevarmuudella viel pari taistelua käytävänä ennenku noi pääsee kovempaan käyttöön. Tai sit mä odotan viel hetken, että joku afroamerikkalainen koripalloileva unelmauros nappaa mut vaimokseen ja voin käyttää vaikka kuinka korkeita korkoja. Suomalaiset miehet, miksi olette kääpiöitä?

Näitä saa ainakin Spirit Storelta, 109,90e.

Ja paskat, näähän ei kaapissa pölyä ala kerään!

Tähän loppuun vielä kuva siitä miten nää kaikki kolme upeaa asiaa voi yhdistää perusfarkkupaidan ja mustien pillifarkkujen kanssa.

Nyt mä pistän Gilmore Girlsit pyörii, vedän rahkat naamaan ja otan päikkärit a.k.a. kaikki irti täst aurinkoisesta sunnuntaista. Olin mä kyllä tosta jo nauttii ku kävin pyörähtää just avatussa BikBokissa. Mukaan tarttu muutama mellevä ostoskin, niistä kirjotan sitte ku jaksan.

Puspus,
L